KUOPION ELOKUVATEATTEREIDEN

HISTORIA

Elävät kuvat saapuvat Kuopioon

Elokuvan historia Kuopiossa alkoi 27.3.1897. Tuona päivänä järjestettiin Seurahuoneella (nykyinen Puikkarin yökerho) ensimmäinen ”elävien valokuvien” esitys. Uudessa Savossa ilmestyneen mainoksen mukaan näytteillä oli ”eräs nykyajan huomattavimmista keksinnöistä, kinematografia”. Kuopion kulttuurielämä vuosisadan taitteessa oli elokuvankin alueella ajan viiltävimmällä hermolla. Elokuvaesitykseen sisältyivät maailman ensimmäiset ”elokuvat”, vain reilua vuotta aikasemmin ensi-iltansa saaneet Lumiéren veljesten pätkät Juna saapuu asemalle ja Lasta syötetään. Seurahuoneen elokuvatuokion järjesti itseoikeudella kuopiolaisen valokuvauksen merkkihenkilö Viktor Barsokevitsch.

Suomessa Kuopio oli järjestyksessään viides kaupunki, jonne elävät kuvat saapuivat. Melkein viidenkymmenen vuoden ajan Kuopiossa oli toiminut useita valokuvaamoja. Paikallinen osaaminen barsokevitscheineen oli ajan ehdotonta kärkeä. Elokuvien varhaiseen tuloon vaikuttivat edullisesti valokuvaamisen syvällinen juurtuminen kaupunkiin: täällä oltiin totuttu fotografian ihmeisiin sekä tekniikassa että arjessa.

Tässä Seurahuoneen salissa järjestettiin Kuopion ensimmäinen elokuvaesitys. Kuva otettu vuonna 1982. Kuvaaja: Kari Hakli / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

Elokuvan ensi vuodet

Vakinaiset elokuvateatterit Kuopiossa perustettiin vasta 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Sitä ennen kaupungissa järjestettiin runsaasti kiertue-esityksiä, joiden näytännöt keskittyivät syys- ja tammimarkkinoille. Lisäksi esityksiä oli ajan kokoontumispaikoilla, kuten Työväenyhdistyksen talolla ja Raittiushuoneella. Elokuvaa hyödynnettiin siis jo varhain aatteellisissa ja sivistyksellisissä pyrkimyksissä. Hyvin suosittua olivat myös ajan dokumentaarinen aines sotareportaaseineen ja naparetkineen.

Ensimmäinen vakituinen elokuvateatteri perustettiin alkuvuodesta 1906 osoitteeseen Haapaniemenkatu 19. Nimeksi tuli komealta kalskahtava Kuopion Elävien Kuvien Näyttämö Maat ja Kansat. Ohjelmistossa oli ajankohtaisten uutisfilmien lisäksi myös yksi- ja kaksinäytöksisiä näytelmäelokuvia. Avajaisnäytöksessä kohokohtana oli elokuva Napoleon Bonaparten elämästä. Kilpailijoikseen Maat ja Kansat sai vuonna 1907 Kuopion Biografi Teatterin (Minna Canthin katu 16) ja Kalevan vuonna 1911 (Kauppakatu 39). Näin kaupungissa toimi jo varhain kolme kiinteää teatteria.

Kuopion elokuvateatterit 1906-2013

Maat ja Kansat

Kuopion ensimmäinen elokuvateatteri avattiin hyvin aikaisin kansainvälisellä mittapuullakin. Vertailun vuoksi: Yhdysvaltain ensimmäinen teatteri avasi ovensa vuonna 1904. Maat ja Kansat aloitti Haapaniemenkadulla, mutta muutti loppuvuodesta 1906 uusiin tiloihin Kauppakadulle. Teatteri ei kuitenkaan missään vaiheessa toiminut erityisesti juuri elokuvien esittämisen suunnitelluissa tiloissa. Uusien elokuvatalojen valmistuessa aika ajoi Maat ja Kansat -teatterin ohi. Loppu tuli vuonna 1911.

Haapaniemenkadun ja Maljalahdenkadun kulmassa olevaan vanhaan Sokeainkoulun rakennukseen perustettiin Kuopion ensimmäinen elokuvateatteri Maat ja Kansat. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.

Kuopion Biografi Teatteri

Minna Canthin katu 16:een kohosi vuonna 1907 Kuopion ensimmäinen varta vasten elokuvateatteriksi rakennettu talo. Siinä alkoi toimia elokuvateatteri Kuopion Biografi Teatteri, joka oli osa suurta elokuvayhtiö Pohjoismaiden Biografi-Komppaniaa. Neljän vuoden aikana teatterissa esitettiin useita Biografi-Komppanian tuottamia ensi-iltaelokuvia. Biografi Teatteri paloi vuonna 1911.

Kuopion Biografi-teatterin henkilökunta ulko-ovella 1910-luvun alkupuolella. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Scala

Biografi Teatterin raunioille rakennettu Scala toimi talossa yli viidenkymmenen vuoden ajan vuosivälillä 1914-66. Scalan aikana elokuviin tuli vähitellen mukaan ennen kuulumaton elementti, ääni. Kuopiossakin yleisöllä oli siihen totuttelemista. Scala oli äärimmäisen suosittu. Innokkaimmat kävijät istuivat markkinoiden aikaan teatterissa kymmenenkin tuntia, katsoen samat filmit uudestaan ja uudestaan. Illalla näitä suurkuluttajia piti ”nakella niskasta ulos”.

Scalan julkisivu Minna Canthin kadulle noin 1914-1915. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Scalan sali. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Kaleva

Kaleva-elokuvateatteria varten rakennettiin talo osoitteessa Kauppakatu 37-39 sijainneen ison asuintalon sisäpihalle vuonna 1911. Kaleva toimi talossa parikymmentä vuotta, ennen kuin koko kortteli purettiin vuonna 1930. Kalevasta ei ole säilynyt ainuttakaan valokuvaa. Kaupunginarkistosta löytyy vain korttelin pohjapiirros.

Kalevan tonttikarttaa. Kuva: Kuopion kaupunginarkisto

Pohjantähti

Vuonna 1912 valmistui osoitteeseen Kauppakatu 13 komea kolmikerroksinen kivitalo, jonka sai käyttöönsä elokuvateatteri Pohjantähti. Nykyisin talossa toimii legendaarinen muikkuravintola Sampo. Talon rakenteista löytyvät edelleen teatterin konehuone ja sinne johtavat portaat. Pohjantähti lopetti toimintansa vuonna 1916.

Pohjantähti Kauppakadulla sijaitsi samassa rakennuksessa kuin ravintola Sampo nykyään. Pohjantähden sali toimii nykyään varastotilana. Kuvaaja: Tuntematon.

Pohjantähden mainos vuodelta 1913.

Nauropirtti

Puijonkatu 15:ssä toiminut Nauropirtti jäi lyhytikäiseksi. Se oli toiminnassa vain vuoden 1912. Kyseessä oli alunperin tamperelainen, varhainen elokuvateatteriketju, joka yritti levitä myös muihin kaupunkeihin. Sisäänkäynti Kuopion Nauropirttiin oli Lapinlinnankadun puolelta. Kulmatalossa palvelee nykyisin kahvila Alma.

Nauropirtistä ei ole jäljelle jäänyt kuin kaavakuva Museon arkistoihin.

Maxim, Lyyra

Scalan kanssa samassa rakennuksessa toiminut Maxim aloitti esitykset vuonna 1915. Samana vuonna nimi muuttui Lyyraksi omistajanvaihdoksen myötä. Uusi omistaja Hj. Pohjanheimo omisti Lyyra-nimisiä teattereita useissa kaupungeissa. Kuopiossa Lyyra toimi vain viisi vuotta, ovet suljettiin vuonna 1920. Hj. Pohjanheimo kuvasi itsekin lukuisia näytelmäelokuvia teattereidensa ohjelmistoon ulkomailta tuotettujen filmien lisäksi.

Lyyran sali vuosina 1915-1920. Kuva: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Puijo

Elokuvateatteri Puijo sijaitsi talossa Kauppakatu 47:ssä, Carlsonin tavaratalon ja hotelli Atlaksen takana, aivan Pikku Pietarin pihan vieressä. Teatterinjohtaja August Korhonen hankki tontin vuonna 1924, ja elokuvateatteri valmistui 1927. Puijo purettiiin 1963. Tilalle valmistui Carlsonin lisäsiipi.

Elokuvateatteri Puijo juuri ennen sulkeutumistaan vuonna 1963. Kuvaaja: Veikko Kekäläinen.

Elokuvateatteri Puijon sali. Kuva Lyyli Korhosen perhealbumista.

Majakka, Kuvapirtti

Haapaniemenkatu 2:een perustettiin Majakka-elokuvateatteri vuonna 1924. Teatterin tilat olivat karut, mutta ohjelmisto laadukasta. Esimerkiksi maailman ensimmäinen äänielokuva Sonny boy esitettiin Majakassa jo 1930, vain vuosi Helsingin ensi-illan jälkeen. Majakka meni konkurssiin vuonna 1932. Seuraavana vuonna sen osti elokuvateatteri Puijon omistaja August Korhonen. Nimeksi vaihtui Kuvapirtti. Elokuvateatteri toimi vuoteen 1950 asti.

Elokuvateatteri Kuvapirtti sijaitsi Haapaniemenkatu 2:ssa. Kuva vuodelta 1974, jolloin teatterin paikalla oli vielä pesula.

Suojalinnan teatterit

Juho Nykäsen suunnittelema suojeluskuntatalo sai valmistuttuaan Minna Canthin kadun varteen vuonna 1924 nimen Suojalinna. Samalla nimellä tunnettiin myös talossa toiminut elokuvateatteri, joka aloitti kaupalliset näytökset 1920-luvun jälkeen. Säännöllisiä elokuvailtoja ei kuitenkaan kyetty järjestämään, ja näytökset loppuivat jo ennen sotia.

Sodan jälkeen suojeluskunnat kiellettiin ja järjestön talot otettiin uuteen käyttöön. Suojalinnan kiinteistöön avattiin uusi, peräti 462-paikkainen elokuvateatteri Apollo vuonna 1946. Sodanjälkeiset vuodet olivat teattereille menestyksen aikaa, sillä muita huveja ei pula-aikana juuri ollut. Yleisön into alkoi kuitenkin hiipua 60-luvulle tultaessa, ja Apollo suljettiin kannattamattomana vuonna 1964.

Suojalinnassa ei nähty elokuvia melkein kymmeneen vuoteen, kunnes vuonna 1971 tiloissa avattiin uusi teatteri nimeltä Alfa Romeo. Se avasi ovensa juuri television ja elokuvateattereiden välisen katsojakilpailun alkaessa kuumeta. Alfa Romeossa järjestettiinkin muun muassa yönäytöksiä. Omistaja, helsinkiläinen Kamras Filmi lopetti elokuvateatteritoimintansa Kuopiossa vuonna 1982, mutta jo seuraavana vuonna uusi yrittäjä vuokrasi salit ja pisti pystyyn teatterit nimellä Apollo 1 ja 2. Apollon ja koko Suojalinnan tarina loppui, kun kiinteistö purettiin vuonna 1986.

Elokuvateatteri Apollo Minna Canthinkadulla. Kuvaaja tuntematon

Alfaromeo-teatteri Suojalinnan talossa Minna Canthin kadulla. Kuva: Sakari Martikainen /Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Apollon sali vuonna 1986. Kuva: Kari Jämsen /Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

KUVAKUKKO

1930-luvun lopulla Kuopion maalaiskunta rakennutti Vuorikadun ja Maljalahdenkadun kulmaukseen uuden rakennuksen kunnanvirastolleen. Rakennuksen suunnitteli maineikas funkkis-arkkitehti Eino Pitkänen. Taloon rakennettiin myös tila elokuvateatterille, jonka vuokrasi Finnkinoa edeltänyt elokuvateatteriyhtiö Kinosto. Uuden elokuvateatterin nimeksi kaavailtiin alkuun Bio Kalakukkoa, mutta lopulta nimeksi valittiin Kinoston johtajan Väinö Mäkelän keksimä Kino Kuvakukko.

Avajaisesityksessä 24.9.1939 Kuvakukossa esitettiin Lumikki ja seitsemän kääpiötä, sekä nähtiin katsauskuva Saksan ja Puolan sodasta. Uuden elokuvateatterin sisustus, tuolit, kalteva lattia ja akustiikka keräsivät runsaasti kehuja.

Kuvakukon viimeinen kaupallinen elokuva oli Oliver Stonen Platoon- nuoret sotilaat. Teatteri sulki ovensa 14. toukokuuta 1987, mutta avasi ne uudelleen jo saman vuoden joulukuussa, jolloin Kuopion kaupunki oli ostanut Kuvakukon Finnkinolta ja tehnyt siitä kunnallisen Art house- tyylisen elokuvateatterin.

Kuvakukko vuonna 1939. Kuva: Tuttu Jänis / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Kuvakukon sali ja valkokangas alkuperäisasussaan 1939. Kuva: Tuttu Jänis / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Kuvakukon aulaa alkuperäisasussaan 1939. Kuva: Tuttu Jänis / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Palatsi, Maxim, Adams 2 ja Kuvapalatsi

Vuonna 1939 valmistui Haapaniemen- ja Maljalahdenkatujen kulmaan tyylikäs funkistalo. Siihen rakennettiin elokuvateatteri, joka sai nimekseen Palatsi. Myöhemmin nimi vakiintui kaupunkilaisten puheissa tarkoittamaan koko taloa. Teatterin ensimmäinen nimenvaihto oli edessä parinkymmenen vuoden jälkeen, kun Varkaudessa saman nimisen teatterin omistanut Eero Kujanne osti Palatsin ja vaihtoi myös sen nimeksi Maxim. Tämä nimi säilyi vuoteen 2006 asti.

Adams Filmi Oy osti Maximin 1970-luvun lopussa ja rakennutti teatterin ala-aulaan 1980-luvulla pienemmän elokuvasalin. Sekä Maxim että Adams 2 toimivat vuoteen 2006 asti, kunnes Finnkino luopui saleista kiinteistön mentyä remonttiin. Talossa yritettiin pitää elokuvateatteria vielä vuonna 2009, mutta Kuvapalatsiksi nimetyn teatterin toiminta loppui jo saman vuoden aikana.

Maxim vuonna 1976. Kuva: Sakari Martikainen / Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Star 1,2,3

Finnkinon luovuttua Kuvakukosta 1980-luvun puolivälissä, avasi se uuden elokuvateatterin vasta valmistuneeseen uudistaloon Suokadun ja Puusepänkadun risteykseen. Vuosina 2007-2012 Star oli ainoa kaupallinen elokuvateatteri Kuopiossa. Teatteri sulki ovensa vuonna 2013 elokuva- ja viihdekeskus Iso Ceen Scalan ottaessa kaupungin kaupallisen elokuvatarjonnan hoiviinsa.

Finnkinon elokuvateatteri Star vuonna 2012. Kuvaaja: Maija Voutilainen

Teksti: Jukka Rönkkö